Rallissa palaa energiaa. Vieläkö jollain on mielikuvia rallikuskin ammatista leppoisana ratin kääntelijänä, tai kartturista joka antaa vieressä ohjeita tarvittaessa? Tuskin, sillä onhan ralli ollut suomalaisten rakkaana kansallislajina melkoinen menestystarina, ja jännittävä seuraamisen kohde jo kymmenien vuosien ajan. Kuskien kertomuksen kisojen käänteistä, hengästyneet olemukset kisojen jälkeen ja kovat treeniohjelmat tuskin ovat jääneet keneltäkään huomiotta.
Vaan millaista rallikuskin työ fyysisesti on, siitä kertoo Teemu Suninen, joka on yksi tulevaisuuden rallitoivoistamme. Suninen sanoo että hänen kartturillaan Mikko Markkulalla nousee sykkeet usein yli 170 lukemiin. Vaikka kartturi vain istuu ja lukee. Siitä voi jokainen päätellä, kuinka hektistä meno on tien – tai tiettömän taipaleen – päällä.
Esimerkkiralli
Esimerkiksi Jyväskylän rallia edeltäviin parin päivän erikoistesteihin saapuminen, ja testipäivän sisältö oli seuraavanlainen: ensin oli kotona pakkaamista ja matkustamista testipaikalle, tähän kului pari päivää. Jännitys alkoi jo kohota. Paikan päällä varsinaisia testitunteja tuli yli yhdeksän, eikä auton ratissa ollut juuri lepohetkiä. Toki autoa välillä säädettiin, jotta siitä saatiin paras mahdollinen tulos irti, mutta huilailla ei missään välissä ehtinyt eikä maltakaan. Kaloreita paloi helposti jo yhden testipäivän aikana yli 4 600 kcal. Itseään oli muistettava tankata runsaasti. Testipäiviä oli perättäin kaksi, ja
kun itse kilpailu oli sitten kolmipäiväinen, päästiin näin koko kisan lukemissa jo yli 20 000 kalorin kulutukseen. Melkoinen energiamäärä.
Myös sykelukemat kohosivat jo heti testipäivän alussa jännityksen noustessa. Päivän aikana jännitys toki hieman hellitti, mutta koko ajan rallissa mentiin hyvällä sykkeellä.Teemu Suninen veikkaakin, että fyysisen ja psyykkisen jännityksen suhdeluku rallissa oli 50/50. Testeissä ja kisassa oli oltava koko ajan skarppina. Herpaantumisille ei ollut sijaa, sillä ne voivat koitua kohtalokkaiksi.
Hyvä palautuminen on tärkeää
Rallia ei voi ajaa ilman hyvää fyysistä peruskuntoa. Pitkään kestävän yhtäjaksoisen rasituksen sietäminen on lajissa edellytys. Pitkäkestoinen hapenottokyky ja hyvä lihaskunto ovat edellytys sille, että rallikuljettaja jaksaa istua pitkiä päiviä ja yhdessä asennossa, kovan paineen alaisena. Selän ongelmat, ja jopa murtumiset ilman erityistä iskua tai törmäystä ovatkin rallissa kuljettajien ammattitautina.
Myös hyvä palautuminen on tärkeää. Teemu Suninen kertoo että tarpeeksi pitkien yöunien nukkuminen kisojen jälkeen on haasteellista. Vaikka uni tulisi nopeasti, niin se jää helposti noin seitsemään tuntiin. Itse ajopäivän aikana ei väsymys ehdi iskeä, mutta kun ajorupeama on ohi, iskee totaalinen väsymys. Hyvät unenlahjat ja kyky nukahtaa nopeasti ovatkin rallikuskille hyviä ominaisuuksia. Myös se, että sopeutuu helposti aikaeroihin helpottaa palautumista. Pienillä yömyssyillä ei kuitenkaan uneen voi itseään tuudittaa, sillä se pysäyttää palautumisen.