Päijänteen ympäriajo, eli harrastajien keskuudessa Päitsi-nimellä tunnettu suosittu ajotapahtuma kuuluu Suomen legendaarisimpiin endurokilpailuihin. Kukapa ei olisi koskaan kuullut Päijänteen ympäriajosta, sillä Suomen kansa tunnetaan rakkaudestaan moottoriurheiluun yleisesti ottaen. Päijänteen ympäriajo ajetaan aina kevättalvisin, jolloin olosuhteet ovat vielä hyvin talviset ja paikoin myös erittäin haastavat.
Päijänteen ympäriajo on todella suosittu ajotapahtuma
Päijänneajon mielenkiintoinen historia alkoi vuonna 1927. Päijänteen ympäriajot on järjestetty vuosittain lukuunottamatta sodan aiheuttamaa keskeytystä vuosina 1940–1948. Suomen palauduttua jälleen ennalleen myös Päijänneajot lähtivät uuteen nousuun. Päijänne toimii myös yhtenä enduron MM-osakilpailuna, kansallisten ajojen ja SM-kisojen lisäksi.
Vuosi 1991 oli osallistujamäärässä Päijänneajon todellinen huippuvuosi. Reitille starttasi mukaan huikeat 264 osallistujaa, mutta haastavien keliolosuhteiden vuoksi maaliin saapui vain 42 % koko osallistujamäärästä. Haastavuus kuuluu Päijänneajon luonteeseen, mutta enduromies on aina se kuuluisa tee-se-itse-mies, joka hoitaa homman hienosti kotiin. Kuljettajan kannalta mukavimmat keliolosuhteet ovat olleet vuonna 2005, jolloin koko osallistujamäärästä jopa 90 % ajoi kilpailun päättyessä komeasti maaliin. Ei siis muuta kuin seuraamaan paikan päälle Suomen suosituinta enduro-ajotapahtumaa – muistathan, että Suomessa riittää tapahtumia moottoriurheilun saralla jokaiseen makuun.
Päijänneajoa seuraavat sekä yksityiset henkilöt että joskus jopa kokonainen yritys pakkaa sekä eväät että kamerat autoon ja tulee seuraamaan Suomen tunnetuinta enduron huipputapahtumaa. Katsojia onkin etelästä pohjoiseen. Matkan aikana näkee erilaisia maisemia ja paljon teollisuutta, joskus omaan yritykseen liittyvää. Toteutettavia ideoita voi syntyä, vaan mistä rahat? Ratkaisu on olemassa, eli kilpailuta laina Rahalaitoksella. Edullinen piilokuluton yrityslaina löytyy verkosta.
Reitin pituus ja kilpailun kesto
Päijänneajo on aina kaksipäiväinen enduro- eli maastomoottoripyöräilytapahtuma. Päijänteen ympäriajo on jokaisen endurokuljettajan unelma. Nykyään kilometrejä tulee kilpailun aikana mittariin noin 400 ja maastokokeita noin 10 kappaletta. Maastokokeiden kilometrimäärä on yhteensä noin 100 kilometriä, joissa endurokuljettajat voivat osoittaa taitonsa mitä haastavimmissa olosuhteissa. Päijänneajon reitin varrella on vuosittain myös niin sanottuja siirtymiä, eli käytännössä maantieajoa muun tieliikenteen mukana aina yhdeltä maastokokeelta seuraavalle. Siirtymien pituudet voivat olla kokonaisuudessaan jopa 10–20 kilometriä siirtymää kohden.
Poimintoja historian lehdiltä
Nykyään Päijänteen Ympäriajossa on mukana myös yöaikaan pidettävät tauot, mutta kilpailun alkuvaiheessa näin ei ollut. Vuosina 1927–1976 kilpailuun lähtö tapahtui aina lauantaina Helsingistä ja takaisin Helsinkiin palattiin sunnuntaina iltapäivällä. Kilpailun kuluessa oli yhteensä kolme taukoa, joiden kesto oli yhteensä noin 2 tuntia. Vuosi 1977 toi muutoksen tilanteeseen, eli mukana oli ensimmäisen kerran virallinen yötauko Joutsan kunnassa. Yhden yötauon voimalla ajettiin vuosina 1977–1985. Vuosina 1986–1987 tapahtui pieni paluu alkuperäiseen ajoformaattiin, sillä kilpailu ajettiin ilman yötaukoa. Kilpailuun oli luvassa suuria muutoksia, eli vuonna 1988 Päijänteestä tuli kolmipäiväinen ajokilpailu. Kilpailun virallisina yötaukopaikkoina ovat palvelleet Joutsa, Järvenpää, Heinola, Lahti ja Vierumäki. Vuonna 2013 palattiin takaisin alkuperäiseen, eli kaksipäiväiseen kilpailuun, jolloin myös lähtöpaikka siirtyi pois Helsingistä Vierumäelle. Päijänteen ympäriajoa isännöi Helsingin Moottorikerho yhdessä muiden alueellisten endurokerhojen kanssa.