Jäärata-ajo on perinteinen suomalainen laji. Jäärata-ajo on varsin hauska ja vauhdikas laji, jota voi harrastaa nimenomaan moottoripyöräilyn varsinaisen kauden ulkopuolella. Lajia harrastetaan Suomen lisäksi muuallakin maailmassa, mutta lajissa on hieman eri säännöt, riippuen missä lajia harrastetaan. Suomessa ja Ruotsissa lajin säännöt ovat suurinpiirtein samanlaiset. Keski-Euroopassa ratoja jäädytetään vuoristoalueille, Yhdysvalloissa ja Kanadassa puolestaan renkaissa käytetään renkaissa ruuveja nastoina, Islannissa taas luistellaan tylsillä nastoilla. Myös mahdollisen sivuvaunun pyörät varustetaan nastoilla.

Turvallisuus on tärkeää

Jäärata-ajot ovat muiden moottoripyöräharrastusten lailla laji, jossa tapahtuu helposti loukkaantumisia. Hyvä suojautuminen on lajia harrastaessa ensiarvoisen tärkeää, ja sillä pyritään välttämään vakavimmat loukkaantumiset. Rinta- ja selkäpanssareiden käyttö on pakollista, ja jos itse asusteissa ei ole kiinteitä suojuksia, voi ylle pukea verkkopaidan, jossa ne ovat kiinni.

Jäärata-ajossa ajetaan moottoripyörillä kilpaa jäälle rakennettua rataa pitkin. Luonnonjäälle rakennetulla radalla on pituutta tyypillisesti 800-1500 metriä, ja yleisemmin kilpailussa ajetaan noin 6-15 kilometrin mittaista matkaa.Pyörät ovat usein motocross-tyyppisiä, mutta myös esimerkiksi mönkijöillä ja sivuvaunullisilla pyörillä ajetaan kilpaa. Kaikissa on siis kunnon nastoilla varustetut paksuhkot renkaat. Pyöristä poistetaan tai teipataan valot, jottei niistä rikkoutuessa irtoa sirpaleita jääradalle. Samoin rekisterikilvet poistetaan.

Lajissa on kuusi pääluokkaa, jota jaetaan edelleen harrastajaluokkiin, SM-luokkiin sekä veteraaniluokkiin. Pyörät jaetaan kahteen ryhmään, ryhmään A eli soolomoottoripyöriin, mitkä ovat siis kaksipyöräisiä pyöriä. Ryhmään B, jotka ovat sivuvaunullisia pyöriä, sekä ryhmään ATV, mihin kuuluvat nelipyörät, eli mönkijät ja kaltaisensa.

Oriveden moottorikerho oli ensimmäisiä lajin järjestäjiä

Viime helmikuussa 2019 ajettiin Oriveden moottorikerhon 70-vuotisjuhlakilpailut Hiedan satamassa, Orivedellä. Samalla ajettiin myös moottoripyörien jäärata-ajon SM-sarjan toinen osakilpailu. Mukana oli 156 kuljettajaa, ja lähtöjä oli kaikkiaan kymmenen. Erikoista oli se, että sivuvaunullisia pyöriä ei tähän kilpailuun ilmoittaunut yhtään, joten se luokka jätettiin kokonaan ajamatta. Yleisöä saapui paikalle yli 600 ihmistä, vaikka keli olikin kostea, ja suojaetäisyydet piti pitää todella pitkinä turvallisuuden vuoksi.

Oriveden moottorikerho on yksi Suomen vanhimmista maaseudulle perustetuista moottorikerhoista, ja se on ollut toiminnassa jo vuodesta 1949 lähtien. Ensimmäiset jäärata-ajonsa kerho järjesti heti perustamisen jälkeisenä vuonna 1950 Kirkkolahdella, Oriveden keskustassa. Tuolloin kisoissa ajettiin ajettiin kilpaa moottoripyörien lisäksi myös kuorma-autoilla sekä henkilöautoilla.

Oriveden moottorikerho oli järjestämässä SM-osakilpailuja niiden alkuhetkistä lähtien. Pitkän jääradan ensimmäisestä Suomen mestaruudesta ajettiin kilpaa vuonna 1964, jolloin renkaiden tuli olla vielä raspatut. Nastarenkailla varustetuilla pyörillä alettiin ajaa kilpaa vuonna 1966.

Naiset mukaan lajiin

Vuonna 2018 moottoripyörien jäärata-ajossa tehtiin historiaa, kun Konneveden SM-osakilpailun yhteydessä järjestettiin kaikkien aikojen ensimmäistä kertaa myös naisten näytöslähtö. Tempauksella haluttiin tuoda esille lajin soveltuvuutta myös naisille, ja sitä voitiin pitää jopa ensiaskeleena naisten omaan jäärata-luokkaan. Ja jos omaa luokkaa ei ole vielä saatukaan, ovat ovet avoinna naisten osallistua ihan normiluokkiin mukaan.

Jäärata-ajot ovat varsin suomalainen laji, ja siksi onkin erityisen hienoa, että Suomesta käsin on voitu näyttää muille maille mallia lajin soveltuvuudesta myös naisille. Onhan se paitsi mukava harrastemuoto, jossa tulee samalla oltua ulkona ja nautittua talvesta, myös erinomainen kuntoilumuoto.

galore